No niin, niinhän siinä kävi että vilustuin ulkoilureissulla. Viime
päivät ovat menneet peiton alla köhien ja kuumaa juoden. En kiellä
ettenkö olisi surkutellut tilannetta; juuri kun päätin aloittaa
keskittymisen positiivisiin asioihin niin salakavala pöpö kaatoi minut
sänkyyn. Kauniit ajatukset eivät ole olleet päällimmäisenä mielessä
kivun raastaessa kurkkua ja käytettyjen nenäliinojen kasan kasvaessa
vuoteen vierellä. Mutta, itsesääliin vajoamisen sijaan päätin kuitenkin
yrittää löytää tästä tilanteesta jotakin positiivista:
-Saan levätä tuntematta huonoa omaatuntoa tekemättömistä töistä
-Saan nauttia hiljaisuudesta
-Saan kuulostella kehoni tuntemuksia kaikessa rauhassa
-Saan pienen paaston, kun ruoka ei maistu
-Saan muistutuksen siitä, että terveys ei ole itsestäänselvyys
Kaiken lukemani perusteella alan vähitellen uskoa siihen,
että luomme itse oman todellisuutemme. Jos uskon näin, niin siinä
tapauksessa olen luonut itselleni myös tämän flunssan. Ja jos olen
luonut sen omilla ajatuksillani, niin saman logiikan mukaisesti
pystyn myös parantamaan tämän taudin omilla ajatuksillani. Eikö vain?
Nyt alan siis aktiivisesti hommiin ja ajattelen itseni terveeksi :)
PS. Sairastuminen antoi aiheen myös seuraavaan kirjoitukseen eli taidan
kirjoittaa pienen jutun flunssan hoidosta luonnonmukaisin konstein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti